Olen varma, että tungoksissa kilahtaa enemmän ihmisiä kuin missään muualla.
Piti mennä Stockmannin Herkkuun halpojen banaanien perässä. Jos banaanikilon saa alle eurolla, on syytä kestää meluavaa ihmismassaa hetken ajan.
Paitsi että paskat ne mitään tarjouksessa enää olivat – se oli kai vain keskiviikon tarjous. En ehtinyt kävellä kuin viitisentoista metriä kaupassa, kun en enää muistanut, miksi olin [...]

Minä en koskaan bongaa julkkiksia – en turhia enkä vähemmän turhia. Joko en yksinkertaisesti tunnista ihmisiä tai sitten en huomaa. Luultavasti yleensä jälkimmäistä. Pääkaupunkiseudulla jo toistakymmentä vuotta asunut ystäväni on kaupungilla kulkiessamme ehtinyt osoittaa minulle vuosien varrella monta julkkista: Katri Helenan, Mette Mannosen, BB-Pertun (vai mikä se taas olikin), Matti Vanhasen… Markus Kajo on neuvonut [...]

Harva ihan tavallinen maisema on yhtä lohduton kuin marraskuinen uimaranta. Mereltä puhaltava hyinen tuuli nipisteli poskia ja sai aikaan pienen aallokon, joka keinutti isoa puulaituria niin, että sillä istuja sulki silmänsä ja kuvitteli olevansa viikinkilaivalla. Tuulen humina ja meren kohina hukuttivat täydellisesti alleen läheiseltä Länsiväylältä tulevat liikenteen äänet. Hämärällä rannalla oli rauhallista ja kaunista.
Minä olen [...]

Mitä pitempään on kirjoittamatta, sitä hankalampaa on taas kirjoittaa jostain. Tuntuu, että jos on 10 vuorokautta hiljaa, pitäisi sen jälkeen olla joku ihan kunnollinen syy kirjoittaa. Kyllä, minä ajattelen ihan liikaa.
Mietin, pitäisikö aloittaa oma laiha versio NaNoWriMo:sta ja pyrkiä marraskuun ajan bloggaamaan joka päivä jotakin. Pakkokirjoittamisella voisi ehkä päästä eroon tästä writ blogger’s blockista. Todennäköisesti [...]

“Viihdytkö paremmin täällä Espoossa kuin Kalliossa*?” kysyi kaveri pari päivää sitten.
Hmm. Viihdynkö? Tätä pitää miettiä tarkkaan. Katsotaanpas…
1) asunnossa on 40 m2 enemmän tilaa, mikä mm. mahdollisti minulle oman korutyöpisteen
2) meillä on parveke ja oma sauna
3) alakerrassa on Ystäviä**
4) merenranta on viiden minuutin kävelyn päässä
5) kauppamatkalla on paljon todennäköisempää nähdä oravia*** kuin spurguja ja piripäitä
6) ikkunasta [...]

Suuriin kauppakeskuksiin kuuluu mielestäni olennaisena osana ilmaiset yleisövessat. Olen ollut ymmärtävinäni, että tämä on tavallinen käytäntö: kaikissa niissä kauppakeskuksissa, joissa pääkaupunkiseudulla usein vierailen, on ilmaiset vessat. Minusta se on vallan kohtuullista, kun ottaa huomioon, että yksi ihminen voi helposti yhden päivän aikana jättää rahaa viiteenkin eri liikkeeseen.
Kampin keskus saa nyt minulta osakseen ison buuauksen, paljon [...]

Hullut päivät -toleranssini ilmeisesti laskee vuosi vuodelta. Piipahdin Stockmannilla suhteellisen pikaisesti tänään, kun se sattui olemaan kotimatkan varrella, ja olin täysin kypsä puolessa tunnissa. Joka paikka oli täynnä tungeksivia ja töniviä ihmisiä, ja jokainen tuntui pelkäävän, että se-ja-se tarjouksessa oleva kasvotökötti loppuu, jos ei heti kaikkia vartalonsa ulokkeita apuna käyttäen raivaa tietään putelien ääreen. Urgh. [...]

Oli pakko raahautua Tapiolaan, vaikka minun ei tarvinnut olla lääkäri ymmärtääkseni, että tällaisessa flunssassa ei pitäisi kävellä useita kilometrejä kuudentoista asteen pakkasessa. (Ja toipuminen ottikin sitten aimo harppauksen takapakkia, ja nyt alkaa olla äänikin hukassa…)
Kotimatkalla harhauduin laskiaistiistain kunniaksi (jos ei olisi ollut laskiaistiistai, olisin keksinyt jonkin muun verukkeen, koska jos on kipeä ja kylmissään ja [...]

Flunssaisena ja kurjana saatoin äidin junalle. Ikävä tuli jo ennen kuin olin asemalta päässyt pois. Paluumatkalla metrossa vieressä istuneet tyypit keskustelivat asiantuntevasti “kaman vetämisestä”, ja minä olisin halunnut laittaa kädet korvilleni ja lallattaa kovaäänisesti. Tällaisina iltoina minä vihaan tätä paikkaa.
Hain kaupasta lohtunaposteltavaa ja pakenin kotiin. Säälittävää.
Kunpa olisi edes Nekku kaverina.

Totesinpa tässä päivänä muutamana, että alkoholinkulutukseni on suunnilleen nelinkertaistunut muutettuani tänne pääkaupunkiseudulle – tai oikeastaan muutettuani Helsingistä Espooseen.
Mikä minut on tällä tavalla saanut ryyppäämään? Vastaus on helppo: mukava asunto ja oma sauna. Mukava asunto ja tilava keittiö mahdollistavat mainiosti hyvän aterian kokkaamisen lauantai-iltaisin, ja hyvä ateria kaipaa seurakseen pullollisen viiniä. Oma sauna taas tarkoittaa, että [...]