Kylläpä sitä osaakin olla kiitollinen siitä, että joillakin metroasemilla on wc:t, ja jopa siistit sellaiset. Ei meinaan olisi eilisilta päättynyt kovin iloisissa merkeissä, jos en yhtäkkisen vatsabugin iskiessä olisi ollut suhteellisen lähellä Ruoholahden metroaseman vessaa.
Lauantai-ilta ei kyllä ollut kokonaisuutenakaan kovin onnistunut, sillä ilman vatsavaivoja ja niistä seurannutta huteraa oloakin olisi mieli ollut alamaissa, sillä saatoimme [...]

Liian paljon tekemistä. Ei koskaan tarpeeksi aikaa. Rikkonaisia ja tehottomia työpäiviä. Tunne, ettei saa aikaan tarpeeksi. Stressiä. Riittämättömyyttä. Liikaa laskuja.
Mutta toisaalta:
Hyvät löylyt. Puoli tölkillistä jääkylmää siideriä. Ihana mies. Hyvää viihdettä digiboksissa.

Kyllä kelpasi tänään lähteä lenkille. Ilta-aurinko paistoi, ulkona oli lämmintä ja askel kulki tavallista paremmin. Rannassa tuntui selvä suolainen ja kostea meren tuoksu; purjeveneitä näkyi useampi tusina. Pitkästä aikaa oli kaikin tavoin hyvä olo ja tuntui siltä, että vaikka viimeksi kulunut vuosi on ollut hankala monessa suhteessa, menee minulla nyt selvästi paremmin.
Oman pienen nettikaupan parissa [...]

Kunto nousee kohisten, toivoakseni.
Janne osti minulle syntymäpäivälahjaksi sykemittarin, kun olin jo vuoden verran ehtinyt kadehtia hänen mittariaan. Mittarilla tehtävä kuntotesti paljasti karun totuuden: en ole vain rapakunnossa, vaan todella, todella rapakunnossa. Hapenottokykyni arvosana oli “very low” – kaukana keskiarvojen alapuolella.
Tuomiosta tyrmistyneenä olen nyt yrittänyt lenkkeillä kolmesti viikossa uuden mittarini kanssa. Ensimmäisillä kerroilla tuntui siltä, että [...]

Joku varmaan jo ihmettelee, missä viipyvät kaikki ikäväruikutusmerkinnät. Janne on ollut reissussa jo yli viikon, enkä ole vuodattanut ikävääni tänne blogiin vielä kertaakaan. No, minulla on itse asiassa ollut sen verran kiire kaikenlaisten tarpeellisten hommien kanssa, etten ole ehtinyt erityisemmin rypeä ikävässä. Yleensä ikävä alkaa nakertaa vasta yöllä, kun lopulta pistän kirjan pois ja sammutan [...]

Vuoden alku on ollut väsyttävä. Lisääntynyt päivän- ja auringonvalo tuntuu nyt taivaan lahjalta, eivätkä päivätkään enää kulu epämääräisessä väsyneessä horroksessa.
Ne, jotka seuraavat myös Helmettiä, tietävätkin jo, että perustin joitain viikkoja sitten oman toiminimen. Sitä kuvittelisi, että homma on selvä parin lomakkeen täyttämisen jälkeen, mutta oli suoraan sanottuna yllättävän suuri urakka saada kaikki valmiiksi. Vieläkin on [...]

Stressaa. Stressaa. STRESSAA.
Tänä iltana pitäisi singahtaa Pohjois-Suomeen. Tai singahtaminen lienee huono termi, kun puhutaan kolmentoista tunnin junamatkasta. Stressaa. Edessä on siis pitkä, pitkä junamatka hiirten kanssa lemmikkiosastossa, kun en viitsi ventovieraita kiusata sillä, että otan makuuvaunuun meluavia hiirulaisia yöksi. Janne tulee perässä jahka ehtii, joten minulla ei ole edes muuta seuraa matkalla kuin hiiret.
Ei siinä [...]

Keskeytämme ohjelman ylimääräisen mainoksen vuoksi.
Kesäkuun ajan Helmetin korupuolella vietetään jonkinmoista alennusmyyntiä, jonka aikana kaikki korut ovat – 10 %. Alennusta ei ole merkitty korusivuille, vaan se lasketaan tilausvaiheessa.
Lisäksi lahjoitan erillisen pienehkön korulahjan jollekulle onnekkaalle, joka on kesäkuun aikana ostanut minulta jotain. Jos joku lukijoista osaa sanoa varmasti, onko valtiolla tämänkaltaiseen toimintaan jotakin vastaansanomista, toivon, että [...]

Kuten jo aiemmin kävi ilmi, minun tiistaini ei alkanut kovin hyvissä merkeissä. Kun yhdeksän tuntia vessassa juostuani lopulta olin sairaudesta ja väsymyksestä sekaisin ja ajattelin, ettei olo voi enää surkeammaksi muuttua, sain sähköpostia.
Sen sisältö oli tämä.*
Paitsi että kyseessä oli minun ainoa kutakuinkin säännöllinen – ja kelvollinen – ansiotuloni (mikä siis jo sinänsä on helvetillisen ahdistavaa), [...]

Kaksi deadlinea juoksee kohti. Vaaka sanoo, että on korkea aika jatkaa dieettiä. Leipä on kuivaa, ja suuressa viisaudessani keitin kahvia ilman vettä. Mikä päivä nyt on?
Niinpä niin.