Luokat

Arkistot

Etsi merkinnöistä


huhtikuu 2018
ma ti ke to pe la su
« maalis    
 1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
30  

5 uusinta kommenttia

Meta

  • Popular Tags


  • Velvollisuuksien viidakko

    Joku varmaan jo ihmettelee, missä viipyvät kaikki ikäväruikutusmerkinnät. Janne on ollut reissussa jo yli viikon, enkä ole vuodattanut ikävääni tänne blogiin vielä kertaakaan. No, minulla on itse asiassa ollut sen verran kiire kaikenlaisten tarpeellisten hommien kanssa, etten ole ehtinyt erityisemmin rypeä ikävässä. Yleensä ikävä alkaa nakertaa vasta yöllä, kun lopulta pistän kirjan pois ja sammutan valot. Odotus on kuitenkin melkein ohi, sillä huomenna Janne palaa kotiin, yay!

    On ollut hämmentävää huomata, miten hirveästi kaikenlaista käytännön hommaa on oman toiminimen pyörittämisessä. Sitä tyhmempi luulisi, että kun perustaa toiminimen korujensa myymistä varten, niin saa kaiket päivät tehdä koruja – eli sitä, mikä on kaikkein kivointa -, mutta eihän se niin mene. Sitä nimittäin istuu kaiket päivät setvimässä kaiken maailman kirjanpito- ja veroasioita, istuu verotoimistossa virkailijan neuvottavana, kirjoittaa kuitteja, pakkaa postitettavia tilauksia ja päivittää materiaalilaskuria. Ja ehkä sitten kaiken tuon jälkeen, jos vielä jaksaa, voi tehdä jotain korujuttujakin.

    Verotoimistossa asioidessani koin hetkellisiä epätoivon ja pakokauhun tunteita, kun aloin miettiä kaikkia niitä kuukausittaisia maksuja, joita tästä eteenpäin pitää hoitaa. Tuli sellainen tunne, että saan niska limassa tehdä töitä vain selvitäkseni kaikista pakollisista maksuista – ja jossain vaiheessa pitäisi ehtiä ansaita jotain ylipäänsä elämistä vartenkin. Onneksi omaa yritystään pyörittävä ystävä lohdutti ja vakuutti, että tämä on vain alkukankeutta, ja että kaikki kyllä lähtee rullaamaan mukavasti. Toivoa sopii.

    Alakerrassa minulle on tarjoiltu säännöllisesti lohtukahveja ja vauvaterapiaa, mistä olen kovin, kovin kiitollinen. Mikä rentouttaisi paremmin stressaantunutta mieltä kuin kuppi kahvia, hyvän ystävän seura ja sylissä hymyilevä vauva?

    Kommentteja: 3

     

    Kommentteja:

    Taika:
    10.3.2007, 21.20

    Se ahistus loppuu siinä vaiheessa kun maksuista ja paperinpyörittelystä alkaa tulla rutiinia. Mulla ei ole toiminimeä, mutta kaikenlaista epämääräistä säätöhommaa löytyy tästä tutkijanduunistakin. Paperinvääntöstressi alkoi vähetä siinä vaiheessa kun päätin dedikoida yhden puolipäivän viikossa kaikkeen siihenliittyvään (onks tää yhdyssana), ja venyttää sitä tarvittaessa kokonaiseen päivään. Onnistuneen paperinpurennan jälkeen saa aina jotain kivaa ja muun ajan voi hyvällä omallatunnolla keskittyä kaikkeen muuhun.

    Tuoppi:
    11.3.2007, 0.57

    En ymmärrä mistä se hymyilevä vauva tuohon rentouttavien asioiden luetteloon ilmestyi. Se hymy kuitenkin tarkoittaa sitä, että seuraavan minuutin sisään jommasta kummasta päästä vauvaa plörähtää jotain vatsaakääntävää tököttiä. Siinä on tietysti omanlaistaan komiikkaa, kun muutaman kilon painoinen toukka puristaa otsa rutussa ja rystyset valkoisena kansantuotetta pihalle niin että turina käy ja ihan tuntee, miten sen toukan painopiste muuttuu pykälän verran vaipan suuntaan. Huumori on kuitenkin kaukana kun siivoukseen asti päästään, varsinkin jos mukula on jo ruvennut syömään muutakin kuin maitoa.

    (Kirottu norovirus, näin sivuhuomautuksena)

    Outi:
    11.3.2007, 1.00

    Taika, olet luultavasti oikeassa. Ja toivottavasti, myös. Vielä kun jonkin aikaa jaksan sinnitellä, homma sujunee rutiinilla. Siihen asti pitää purra hammasta.

    Tuoppi, sinulla jäi nyt yksi olennainen asia hoksaamatta: kyseinen vauva ei ole oma, joten jos se sanoo *plörts*, sen voi ojentaa takaisin äidilleen :D

    Jätä kommentti