Joulun jälkeen alkaa perinteisesti dieettikausi. Kaikkien naistenlehtien kannet mainostavat erilaisia dieetti- ja jumppaohjeita ja lupaavat auttaa lukijan kesäksi bikinikuntoon.
Lueskelin jotakin dieettijuttua – valitettavasti en kuollakseni muista, mistä tämän helmen löysin! – ja bongasin suorastaan käsittämättömän hienon viisauden. Artikkelissa julistettiin, että ei ole pakko luopua lempiherkuistaan, kunhan vain valitsee hieman kevyemmän vaihtoehdon. Esimerkkinä annettiin…. ta-daa… jäätelön [...]

Blogiparka on päässyt pahasti ruovittumaan. Yrityksessäni olla tekemättä tästä mammablogia taidan saada koko blogin hengiltä. On vain niin pahuksen vaikeaa yrittää (tai edes muistaa yrittää) keksiä kirjoitettavaa jostakin muusta kuin elämästä vauvan kanssa, kun se vauva täyttää viikon jokaisen vuorokauden jokaisen tunnin. Tai ainakin melkein.
Mutta noinniinkun jotain sanoakseni voisin todeta, että olen kokeeksi katsonut tähän [...]

Koskapa niin moni asia tässä raskaudessa on mennyt vaikeimman kautta, piti vielä näin h-hetken lähestyessä joutua raskausdiabetesepäilyn vuoksi sokerirasitukseenkin. Jo kaksi gynekologia on katsonut tarpeelliseksi kertoa minulle, että pienokaisemme kasvaa nopeammin kuin mitä pitäisi – ikään kuin tämän kokoinen nainen muka kovinkin usein synnyttäisi pienen ja siron alle kolmikiloisen mukulan, kun itsekin on ollut yli [...]

Lueskelinpa juuri kahvikupposen äärellä perjantain Nyt-liitettä. Oli mennä kahvit väärään kurkkuun.
Myös Elias, 6, ja Emma Haikonen, 4, saivat joululahjaksi kamerakännykät. “Myös digikamera oli ihan hyvä lahja. Eniten pidin Herra Hakkarainen -lelusta, koska mummolla on samanlainen,” Elias kertoo.
(Nyt 1/2009)
Jos Punnilla on neljävuotiaana kamerakännykkä, pyydän ystävällisimmin toimittamaan minut hoitoon. Viipymättä.

Raskautta on nyt takana yli 27 viikkoa. Viimeinen kolmannes on siis käsillä. Olen voinut pääpiirteittäin todella hyvin, mitä nyt liitoskipuja ja muita normaalivaivoja on ollut toisinaan.
Kaikki veri- ja virtsakokeeni ovat olleet kunnossa. Paino on noussut varsin hillitysti. Verenpaine on ollut koko ajan hyvä. Olen terve ja enimmäkseen hyvin tyytyväinen elämääni. Mutta koska minä olen niin [...]

Minä sanon kyllä nyt Marja-Leena Ovaskaiselle, notta HÖ–PÖ–N LÖ–PÖ–N!
Ovaskainen kun on sitä mieltä, että ihmiselle riittää kolme ateriaa päivässä ilman mitään välipaloja ja suosittelee myös vanhaa kunnon “ei ruokaa enää iltakuuden jälkeen” -sääntöä. Eiköhän tuo ole kuitenkin pitkälti ihmisestä itsestään kiinni, kuka milläkin ateriatiheydellä parhaiten pärjää?
Kyllä minustakin on aika hurjaa, jos aikuinen ihminen syö 12 [...]

Isällä oli aikoinaan tapana laulaa kitaran säestyksellä ruotsalaisen Dan Anderssonin runoista tehtyjä lauluja – tai saattaa tuo niitä yhä laulella, mutta ei ole osunut korviin kotivisiiteilläni aikoihin. Laulut olivat peräisin Esa Niemitalon levyltä Laulelmia suomalaismetsistä. Muistan yleensä kinunneeni isää laulamaan kappaletta Pyhäilta tukkikämpällä (Helgdagskvällen i Timmerkojan), koska jostain syystä pidin siitä mahdottomasti.
Jossain epämääräisessä nostalgiantunteessani rupesin [...]

Tiistaisesta kärsimysnäytelmästä huolimatta istun taas Euroviisujen äärellä. Hämmästyksekseni olen huomannut, että tämä jälkimmäinen semifinaali on huomattavasti parempi. Vain muutama kappale on ollut niin huono, että olen kirskuttanut hampaitani ja kieriskellyt myötähäpeästä, ja monesta olen jopa pitänyt (Turkki, Albania, Sveitsi, Tanska, Kroatia ja Latvia).
Pakko on silti kyllästyneenä todeta, että tämän vuoden kantava teema Euroviisuissa näyttää olevan [...]

Voisin vaikka vannoa, että perunat olivat ennen parempia. Nykyään tuntuu siltä, että vähintään 20 % ostamistani perunoista menee haaskuun erilaisten vikojen takia. Melkein poikkeuksetta perunasta joutuu kaivamaan ulos kaikenlaisia rupia, mutta lainkaan harvinaisia eivät ole myöskään perunoiden sisältä paljastuvat “yllätykset”, joiden takia joutuu leikkaamaan jopa puolet perunasta pois.
En muista, että perunoissa olisi ennen ollut noin [...]

Katsoinpa eilen inhosta väristen subilta ohjelmaa briteistä, jotka olivat tavalla tai toisella onnistuneet pilaamaan purukalustonsa ihan totaalisesti. Tuli nähtyä toinen toistaan hirvittävämpiä hammasrivistöjä, joista osa oli sitä luokkaa, että tällaisen kokeneen kauhuelokuvien katsojankin piti kääntää katseensa televisiosta pois.
Tunsin kyllä sympatiaa sitä nuorta naista kohtaan, jolta bulimia oli kuluttanut hampaat ihan tyngiksi, sillä siinä oli selkeästi [...]