Isällä oli aikoinaan tapana laulaa kitaran säestyksellä ruotsalaisen Dan Anderssonin runoista tehtyjä lauluja – tai saattaa tuo niitä yhä laulella, mutta ei ole osunut korviin kotivisiiteilläni aikoihin. Laulut olivat peräisin Esa Niemitalon levyltä Laulelmia suomalaismetsistä. Muistan yleensä kinunneeni isää laulamaan kappaletta Pyhäilta tukkikämpällä (Helgdagskvällen i Timmerkojan), koska jostain syystä pidin siitä mahdottomasti.
Jossain epämääräisessä nostalgiantunteessani rupesin [...]

Julistan aktiivisen lenkkeilykauden avatuksi.
Torstaina lähdin kevään ensimmäiselle viralliselle lenkille huolimatta pitkään jatkuneesta kylmästä tuulesta. Ajattelin, että iPodin kuulokkeet + korvaläpät -yhdistelmä pelastaisi minut korvasäryltä, mutta olin valitettavasti väärässä.
Yhtä kaikki, oli hieno tunne päästä lenkille kevään keskelle. Sykemittari oli ilmeisesti armosta arponut talven kangistamalle vartalolleni suorastaan ärsyttävän alhaiset sykerajat, joten mittari piipitti yhtenään liian kovasta sykkeestä [...]

“Työtuhoseurasta päivää,” sanoi toinen alakerran emännistä, kun viikko sitten antoi minulle tämän linkin. Koska olen ahkera ja tunnollinen työntekijä ynnä reipas yrittäjä, en tietenkään ole tehnyt tuota työajalla. Rakas naapurini olisikin voinut sanoa olevansa unituhoseurasta, sillä ilta toisensa jälkeen olen kukkunut hereillä ties miten myöhään tuon ajatuskartan kanssa.
Viime päivinä on tullut luettua netistä uskomaton määrä [...]

Mitä pitempään on kirjoittamatta, sitä hankalampaa on taas kirjoittaa jostain. Tuntuu, että jos on 10 vuorokautta hiljaa, pitäisi sen jälkeen olla joku ihan kunnollinen syy kirjoittaa. Kyllä, minä ajattelen ihan liikaa.
Mietin, pitäisikö aloittaa oma laiha versio NaNoWriMo:sta ja pyrkiä marraskuun ajan bloggaamaan joka päivä jotakin. Pakkokirjoittamisella voisi ehkä päästä eroon tästä writ blogger’s blockista. Todennäköisesti [...]

Olen rakastunut uusiin Asicseihini. En ole koskaan pitänyt juoksemisesta, mutta nyt minua on purrut hölkkäkärpänen. Kunnon juoksukengissä askel on kevyt ja juoksu kulkee. Totesin viime viikolla hyvin hämmästyneenä, että olin jaksanut hölkätä kokonaiset viisi kilometriä, mikä meikäläisen kaltaiselle sohvaperunalle on käsittämättömän hieno saavutus. Olin tikahtua ylpeyteen.
Vähänkö olen kova jätkä!
Hölkkäämisessä on muuten muitakin hyviä puolia kuin [...]

Oih, mikä päivä.
Varhain aamulla näin unta, jossa harrastin.. hm, sopimattomuuksia agentti Gideonin* kanssa. Kyllä, äijä on viiden- ja kuudenkympin puolivälissä, mutta uni oli silti ehdottomasti mmmm eikä ewwww.
Päivällä vietimme muutaman nautinnollisen tunnin Linnanmäellä. Kävimme muutamassa kieputtimessa, mutta enimmäkseen lähinnä kuljeskelimme ja nautimme auringonpaisteesta ja vapaapäivästä. Ihanaa ja ah niin rentouttavaa!
Linnanmäeltä siirryimme Weeruskaan, joka tosin oli [...]

Sade yllätti kesken lenkin. Se alkoi kevyenä ropinana ja kasvoi kunnon sateeksi, joka sai meidät hakeutumaan läheisen rivitalon autotallin katoksen allle suojaan. Pidimme tovin sadetta puoliksi märissä vaatteissa, kunnes sade laantui hieman ja päätimme uskaltautua jatkamaan matkaa.
Sinnikkäästi juoksin, mutta en tarpeeksi kovaa. Kaatosade sai meidät kiinni ja kasteli läpimäriksi. Hiukset valuivat pitkin päätä, kengät sanoivat [...]

Kyllä kelpasi tänään lähteä lenkille. Ilta-aurinko paistoi, ulkona oli lämmintä ja askel kulki tavallista paremmin. Rannassa tuntui selvä suolainen ja kostea meren tuoksu; purjeveneitä näkyi useampi tusina. Pitkästä aikaa oli kaikin tavoin hyvä olo ja tuntui siltä, että vaikka viimeksi kulunut vuosi on ollut hankala monessa suhteessa, menee minulla nyt selvästi paremmin.
Oman pienen nettikaupan parissa [...]

Kunto nousee kohisten, toivoakseni.
Janne osti minulle syntymäpäivälahjaksi sykemittarin, kun olin jo vuoden verran ehtinyt kadehtia hänen mittariaan. Mittarilla tehtävä kuntotesti paljasti karun totuuden: en ole vain rapakunnossa, vaan todella, todella rapakunnossa. Hapenottokykyni arvosana oli “very low” – kaukana keskiarvojen alapuolella.
Tuomiosta tyrmistyneenä olen nyt yrittänyt lenkkeillä kolmesti viikossa uuden mittarini kanssa. Ensimmäisillä kerroilla tuntui siltä, että [...]

Minä vihaan konflikteja. On meinaan pahuksen epämiellyttävää, kun joku kaataa – vertauskuvallisesti – ämpärillisen paskaa niskaan. Mutta ei mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin: moinen kauluksesta sisään kipattu ulostemäärä sai minut lähtemään tähänastisen sykemittariomistajuuteni parhaalle lenkille. Jalat olisivat kuljettaneet minua vaikka maailman tappiin asti, tai siltä ainakin tuntui. Askel rullasi hyvin ja lihakset tuntuivat vetreiltä [...]