Luokat

Arkistot

Etsi merkinnöistä


helmikuu 2018
ma ti ke to pe la su
« maalis    
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728  

5 uusinta kommenttia

Meta

  • Popular Tags


  • keskinkertaisuus

    Internetin syövereissä kiemurtelevat polut johdattivat minut tänään jotakin kautta Riinan kirjoitukseen keskinkertaisuudesta. Tätimäisellä äänellä voisin nyt todeta, että Riinan kirjoitus toi nuoruuden mieleen.

    Minä olin Hyvä koulussa: aina luokkani kärkipäätä, keskiarvo yhdeksän ja puoli ja ylioppilastodistuksessa kuusi laudaturia. Minä totuin siihen. Ja arvatkaapas vain, mitä tapahtui siinä vaiheessa, kun tämä tyttö pääsi yliopistoon? Kun päädyin muiden luokkiensa priimusten joukkoon, oli tuloksena tietysti se, että löysin itseni keskikastista. Se oli kieltämättä aluksi kova paikka, mutta onneksi opin suhtautumaan arvosanoihini löysemmin – yliopistossa kakkoset ovat ihan riittäviä, ja valmiilta maisterilta harvoin tiukataan mitään tiettyjä arvosanoja.

    Nyt minulla on akateeminen loppututkinto, mutta olen silti keskiverto. En ole erityisen hyvä yhtään missään. Menestyneet firmat eivät taistele kynsin hampain saadakseen minut palkkalistoilleen, valokuvani eivät voita palkintoja eikä 3D-taiteellenikaan ole liiemmin kysyntää. Minulla ei ole mitään sellaista taitoa, mikä tekisi minusta korvaamattoman.

    Paitsi taito olla minä.

    Kommentteja: 4

     

    Kommentteja:

    Kolibri:
    26.7.2004, 15.12

    Ah, kuullostaapa tutulta tarinalta :) Muistan liiankin hyvin ajan kun ei ollutkaan enaa paras tai edes aika hyva, ja kuinka siita toipuminen kesti vuosia. Paitsi etta sittemin loysin jotain jossa olen todella hyva ja teen sita nyt ammatikseni… mutta sekin tuli ikaankuin varkain – paadyin tekemaan testausta edellisessa firmassa ja kavi ilmi etta se on jotain josta todella nautin ja jossa olen hyvinkin lahjakas. Nykyaan koodarit kalpenevat kun saavat tietaa etta mina testaan niitten koodin :)

    Anno:
    26.7.2004, 15.38

    Kyllä itsellä se kovin paikka oli lukiossa, kun muutenkin olin herkässä iässä ja muita vuoden vanhempi. Ja silti peruskoulun kympin tytöstä tuli sellainen keskiverto, vaikka älyttömästi yritti. Ehkä siinä oli se etu, ettei kuvitellut itsestään enää yliopistossa liikoja, kun sinne pään hakkaamiseltaan seinään vihdoin vahingossa pääsi. Hmm, molempi pahempi?

    bearyari:
    26.7.2004, 21.24

    Omalla kohdalla asia meni silleen, että olin aina koulussa luokkani huonoimpia oppilaita – paitsi englannin tunnilla. Edes joskus pääsin loistamaan…
    En koskaan päässyt edes sinne keskivertojen porukkaan.
    En tosian tiedä enkä osaa vieläkään mitään, paitsi työni, josta en saa kehuja pomoltani mutta muilta kylläkin. Kylällä saa tuon tuostakin kuulla että minua on kehuttu. Mikä tietysti kertoo paljon tästä kylästäkin…

    ski:
    27.6.2006, 18.56

    En ole varma olenko keskinkertainen. Olen ollut joskus hyvä: koulussa, työssä. Sen jälkeen siirryin haastavimpiin töihin ja muutuin keksinkertaiseksi. Sitten elämä pyöräytti muutaman kierroksen todellisessa roskapyykissä ja nyt olen todellisten mestareiden joukossa hämmästyttävä nolla.

    Lähtisinkö karkuun vai antaisinko vaan kaiken olla ja kaatua päälle

    Jätä kommentti