Luokat

Arkistot

Etsi merkinnöistä


huhtikuu 2018
ma ti ke to pe la su
« maalis    
 1
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
30  

5 uusinta kommenttia

Meta

  • Popular Tags


  • oikeastaan..

    Koska tästä aiheesta tuli puhetta muualla, postitan asiasta tännekin. Kuvailin tänään itseäni liian herkäksi, johon ystäväni totesi: ”Et sinä ole liian herkkä, useimmat ihmiset ovat liian tunteettomia.” Tuossa on ehkä hyvinkin totuuden siemen.

    Anteeksi karu yleistykseni, mutta varsinkin miehiltä tuntuu usein puuttuvan täysin kyky tuntea sympatiaa / empatiaa – ja tällä tarkoitan ainakin empatiaa vieraita ihmisiä ja heidän tunteitaan kohtaan. Esimerkki: paikallisella IRC-kanavallamme miespuoliset ystäväni naureskelivat muka hauskalle Nike-mainokselle, jossa Lindhin murhaajan (sikäli kun kyseessä tosiaan oli nimenomaan se murhaaja) valvontakamerakuvan viereen oli kirjoitettu lause ”Just do it.”

    En ymmärrä tuollaista huumoria. En kerta kaikkiaan ymmärrä. Tuo oli jotenkin niin käsittämättömän mautonta – miten missään noin hirveässä voi kukaan nähdä huumoria? Aivan sama tehdäänkö siinä pilkkaa Nikestä vai Lindhin murhasta, se on järkyttävän mautonta. Ehkä minä olen sitten jotenkin tiukkapipoinen, mutta en pysty nauramaan moiselle, en edes hymähtämään huvittuneesti. Jos minulta kysytään, moisen pilakuvan tekijä pitäisi kastroida – ja mieluiten ruosteisilla välineillä. Ja on ihan turha esittää sitä ”Entäs jos se onkin nainen?” -kysymystä. Se ei ole nainen. En ihan oikeasti kykene uskomaan, että yksikään nainen tekisi moista.

    Samat ihmiset naureskelivat taannoin onnettomuudelle, jossa kaksi poikaa matkustivat pummilla junassa, ja estääkseen kiinni jäämisen hyppäsivät junasta sillä seurauksella, että toinen kuoli. Tuolle sitten naurettiin tyyliin ”heh heh, luonnon valinta, idiootit kuolevat..” Minulle tuli todella paha olo tuosta. Miten hitossa kukaan voi nauraa toisen kuolemalle; ihmisen, joka oli jonkun poika, jonkun veli..? Samaan aikaan kun nämä naurajat hekottelevat, sen kuolleen pojan perhe suree. En ymmärrä. En kerta kaikkiaan ymmärrä. Kiitän Luojaa siitä, että olen nainen.

    Ja mistäkö tämä koko herkkyysjuttu sai alkunsa? Avestapolaritin onnettomuudesta, joka kosketti minua siksi, että veljeni työskentelee kyseisessä paikassa. Itkin kuin lapsi tuon onnettomuuden takia, vaikka en tuntenut ketään kuolleista. Pelkkä ajatus siitä, että jonkun toisen poika / veli / aviomies ei tule tänään kotiin rakkaidensa luo sai minut itkemään. Rakastan veljeäni ja olen onnellinen siitä, että hän on kunnossa. Suren niiden puolesta, jotka menettivät tänään rakkaan ihmisen.

    Kommentteja: 0

     

    Jätä kommentti