Luokat

Arkistot

Etsi merkinnöistä


tammikuu 2018
ma ti ke to pe la su
« maalis    
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  

5 uusinta kommenttia

Meta

  • Popular Tags


  • Rankka homma

    ”Minusta ei ainakaan tule yhtä niistä kulahtaneissa verkkareissa kulkevista kotiäideistä, joiden elämään ei mahdu mitään muuta kuin vauva.”

    Tuohon ajatukseen ja asenteeseen olen törmännyt niin netin syövereissä kuin naistenlehtien mielipidekirjoituksissakin. Äitiyteen tuntuu liittyvän ihan tolkuton määrä asioita, joista saa riidan aikaiseksi. Nopeasti työelämään siirtyviä äitejä paheksutaan, kotona monta vuotta lasten kanssa viihtyviä äitejä säälitellään, taaperoikäistä imettävää oudoksutaan, korviketta syöttävää kritisoidaan ja niin edelleen.

    Minä tunnustan ihan auliisti, että minun elämääni ei mahdu tällä hetkellä mitään muuta kuin vauva ja sen isä. Ylläni tosin ei ole kulahtaneet verkkarit vaan hieman kulahtaneet farkut. Puklilta haisevan paidan sijasta minulla on (ainakin tällä hetkellä) sangen siistissä kunnossa oleva villatakki.

    Mutta kuitenkin.

    Vauva on jo kahden kuukauden ajan täyttänyt oikeastaan jokaisen vuorokauteni melkein jokaisen tunnin, lukuunottamatta joitakin kertoja, kun poika on ollut vähän aikaa yksin isänsä hoivissa, että äiti saa toimitettua välttämättömimpiä asioitaan. Elämäni pyörii täysin alle 60-senttisen pikkumiehen ympärillä, enkä osaa pahoitella asiaa.

    Mietinkin, miksi minun elämääni (tai kenen tahansa tuoreen äidin) ylipäänsä pitäisi mahtua tällä hetkellä jotain muutakin kuin vauva ja perhe. Pieni poikani on vielä täysin avuton ja riippuvainen vanhemmistaan – hän ei voi odottaa, muu elämä rientoineen voi. Äidin omille jutuille voi (yrittää…) nipistää aikaa sitten, kun pikkuinen on hieman kasvanut.

    Elämäntilanteessa, jossa kiireetön suihku on ylellisyys ja yli neljän tunnin yhtenäisistä yöunista voi vain haaveilla, en ole oikeastaan ehtinyt edes ajatella entisiä harrastuksiani. Hölkätä ei kai vielä edes saisi, korutarvikkeisiin ja askartelujuttuihin en ole koskenutkaan Joksun syntymän jälkeen, ja aniharvoin edes saan aikaiseksi käynnistää ”pääkonettani” – hoidan sen sijaan nettisurffailuni ja sähköpostini kannettavalla olohuoneessa.

    Vaikka yön pimeinä tunteina joskus suunnittelenkin pistäväni pojan myyntiin huuto.netiin, tiedän, että juuri nyt elämän kuuluukin olla tällaista. Äitiys on elämäni rankinta työtä, jossa työsuhde-edut ovat olemattomat, rahallinen korvaus säälittävä ja työajat epäinhimilliset, mutta kuitenkaan en osaa juuri nyt kuvitellakaan antoisampaa työpaikkaa.

    One and half months

    Kommentteja: 2

     

    Kommentteja:

    Nimetön:
    2.4.2009, 11.28

    Tämä pukluntuoksuinen äiti on samaa mieltä :)

    Satu-Marja:
    12.4.2009, 18.49

    Osuit naulankantaan vallalla olevista asenteista – eivätkä ne palvele ketään eikä mitään.Niinpä ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi jää tehdä niin kuin sydän sanoo ja unohtaa kaikki toisarvoinen.
    Jaksuja, hymyjä ja aurinkoista kevättä!

    Jätä kommentti