Luokat

Arkistot

Etsi merkinnöistä


toukokuu 2018
ma ti ke to pe la su
« maalis    
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031  

5 uusinta kommenttia

Meta

  • Popular Tags


  • Out here in the fields…

    ”Kyllä, minusta on ärsyttävää, että rahanahneet tuottajat kloonaavat menestyssarjojaan. Vanhan idean kopioiminen ja tuotoksen myyminen uutena ohjelmana tarkoittaa sitä, etteivät oikeat uudet ideat pääse esille. C.S.I.-sarjat on toteutettu tyylikkäästi, mutta ne ovat kylmiä, tyhjiä ja tunteettomia. Rikokset ovat mielenkiintoisempia kuin ihmiset, mikä ei ole hahmoille kovin imartelevaa.” MeNaiset, 12/2006

    Ei sillä, että se minun takapuoltani varsinaisesti kutittaisi, jos joku MeNaisissa on tuota mieltä, mutta ajattelinpa kuitenkin marista aiheesta. Luettuani tuon jouduin nimittäin ihmettelemään, onko kyseisen pätkän kirjoittaja nähnyt koko sarjaa alkuunkaan.

    Ensinnäkin minusta sanan klooni käyttäminen edellyttäisi, että sarjat ovat täysin samanlaisia. Niiden konsepti on toki sama, mutta kaikki kolme sarjaa ovat minusta erilaisia, ihan omia sarjojaan. Myönnän, etten ole koskaan pitänyt C.S.I. Miamista yhtä paljon kuin alkuperäisestä C.S.I.:stä, mutta jos nämä uudet C.S.I.:t todellakin olisivat vain rahanahneita kopioita alkuperäisestä, eikö voisi olettaa niiden myös huonontuvan koko ajan?

    C.S.I. New York on kuitenkin mielenkiintoisin sarja koko kolmikosta. Lähes koko ensimmäisen kauden katsottuani (siunattu Amazon tarjosi ykköskautta dvd-boksina upeaan tarjoushintaan!) olen vakuuttunut siitä, että se on erinomaisen onnistunut rikossarja. New York itsessään tuo sarjaan oman jännittävän tumman sävynsä ja Gary Sinisen esittämä Mac Taylor on kiehtova henkilöhahmo.

    En ymmärrä, miten joku voi olla sitä mieltä, että C.S.I.-sarjat ovat kylmiä, tyhjiä ja tunteettomia. Mahdollisesti Miamia lukuunottamatta sarjojen tutkijatiimit muodostuvat kiinnostavista hahmoista, joiden väliset suhteet tuodaan esiin juuri kutkuttavasti hieman pinnan alla ilman turhaa alleviivausta ja tavuttamista. Toki itse rikokset ovat sarjoissa pääosassa, mutta niin kai niiden kuuluukin olla, kun koko sarjan ideana on kuvata rikospaikkatutkijoiden työtä (eikä esimerkiksi heidän rakkauselämäänsä)..?

    ”Rikokset ovat mielenkiintoisempia kuin ihmiset, mikä ei ole hahmoille kovin imartelevaa.” Sellaisen katsojan, joka ei saa C.S.I.:n tai C.S.I. New Yorkin hahmoista mitään irti, on syytä keskittyä huonoon ihmissuhdedraamaan – vaikkapa Kauniisiin ja Rohkeisiin. C.S.I. taitaa olla liian monimutkaista viihdettä aivoille, jotka osaavat vastaanottaa vain sen, mikä erikseen mainitaan, eikä lainkaan sitä, mikä pitäisi itse osata lukea hahmojen ilmeistä ja heidän tekemisistään.

    Kommentteja: 7

     

    Kommentteja:

    Jaana:
    17.3.2006, 20.05

    Olen samaa mieltä kanssasi. Kyllä Miamin Horatio on ihan mielenkiintoinen ihminen pienieleisesti. Ilmaisu on jotain toista kuin Täydellisissä naisilla jossa Me Naisetkin mainostaa. :)
    Niin ja N.Y:tä en ole vielä nähnyt, niinpä olen tykännyt enemmän Las Vegasista…

    Burana:
    17.3.2006, 21.55

    Samaa tekstipätkää pohdin minäkin lukukammioni hiljaisuudessa. Pitää olla varmasti pari piuhaa irronnut käytön aikana, tai sitten niitä ei ole koskaan kytkettykään, mikäli ei CSI:stä ja tulevasta CSI New Yorkista saa irti muuta kuin pelkkiä rikoksen selvittelyitä. New York -version nostan minäkin kaikkein korkeimmalle, sitä kun ei ole vielä vesitetty liiaksi imelällä draamalla. Se ainakin minun mielestäni pilasi alkuperäisen CSI:n. Ja Tarantinon räpellys oli se viimeinen niitti perinteisen surkealla dialogilla ja ennalta-arvattavilla CSI-tempauksila.

    sea:
    17.3.2006, 22.35

    Minä tykkään eniten Miamista, ehkä koska aloitin sillä (ja jäin koukkuun), enkä voi olla päästämästä pientä aaah suustani aina kun Khandi Alexander tulee ruutuun (juu, olen outo). C.S.I on myös ihan jees, Näinköhän kaiketi muutaman tuota New Yorkiakin Englannissa. Kaikki menee katselulistalle jok.tap.
    Onhan niissä tavallaan sellainen hieman kliininen tunnelma, mutta ei se tee niistä vähemmän kiinnostavia, päin vastoin. C.S.I:n plussa on juuri se erilaisuus eikä ainainen ihmissuhteiden painottaminen. Kaunareita katselen saadakseni ihmissuhdehömppää. :)

    Outi:
    17.3.2006, 22.50

    Minä tykkään kyllä kaikista kolmesta. Horatio on jotenkin kauhean sympaattinen kaikessa korniudessan.. puhumattakaan niistä.. öh.. mielenkiintoisista väristyksistä, joita Gil Grissom saa minussa aikaan ;) Mutta tosiaan, tuo NY on jotenkin selvästi tummempi sävyltään. Siitä puuttuvat Vegasin neonvalot ja kasinot ja Miamin palmut ja avoautot… se on särmikkäämpi ja jotenkin kolkompi – vetoaa minuun kovasti. Ja sitä paitsi olen aina pitänyt Gary Sinisestä :D

    Ari:
    18.3.2006, 11.50

    Kun näin ensmmäisen kerran CSI Miamin, se tuntui jotenkin jonkinlaiselta parodialta alkuperäiseen CSi osaan verrattuna. En ole ikinä pitänyt Horation merkillisestä näyttelytyylistä, enkä siitä ettei se katso koskaan suoraan, vaan pälyilee aina jonnekkin muualle sanoessaan jotain. Joku saattaisi pitää sitä mielenvikaisuuden merkkinä. Ihmettelin pitkääni kuinka CSI Miami sarjassa voidaan näytellä tuolla tavoin.

    Crissom on juuri oikea henkilö CSI sarjaan, hieman salaperäinen hahmo, joka omistautuu tieteelliselle tutkimukselle. Hyvä näyttelijä.

    CSI NY on taasen aivan toista, ( sen mitä olen nähnyt muutaman osan verran) hyvin tehty jossa luodaan tunnelmia NYkin kulmasta nähden. Täytyy paneutua paremmin siihen sarjan myötä.

    sea:
    18.3.2006, 19.47

    Horatio on kieltämättä korni ja joskus menee minullakin yli se tuijottelut, mutta ei pidä antaa sen häiritä. Miamissa on jotenkin leppoisampi tunnelma kuin muissa.

    marginaali » Jerry Bruckheimer ei vaan osaa:
    21.3.2006, 17.37

    […] Elävältä haudattu” Hurmaava Itsemurha Tämän perusteella voisin ajatella, että New Yorkin CSI saattaisi olla ensimmäinen CSI, jota minäkin kestäisin katsoa. Tuossa jälkimmäisessä […]

    Jätä kommentti