Luokat

Arkistot

Etsi merkinnöistä


huhtikuu 2017
ma ti ke to pe la su
« maalis    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930

5 uusinta kommenttia

Meta

  • Popular Tags


  • Pendolino – laatutekniikkaa Italiasta

    Kirjoitin jo joitakin viikkoja sitten merkinnän aiheesta ”Junamatka helvetistä”. Taisin liioitella, sillä eilinen vie kyllä kirkkaasti voiton silloisesta matkasta.

    Istuskelin kaikessa rauhassa surkealla istumapaikallani [mikä h*lvetti siinä on, että saan aina vaunun päätypaikan, ihan sama mistä ja milloin lippuni ostan?!?] ja neuloin myssyäni [josta tulee ihan liian pieni, joten joudun purkamaan kaiken muun paitsi korvaläpät ja aloittamaan alusta], kun juna yhtäkkiä pysähtyi. Vilkaisin ulos ikkunasta: pilkkopimeää metsää, ei valonpilkahdustakaan missään. Konduktööri kipitti vaunun läpi ja sanoi ottavansa selvää, mistä on kyse.

    Muutaman minuutin kuluttua käytävän toisella puolella istunut naishenkilö puhkesi puhumaan. ”Jaa-a, käyköhän meille niin kuin eiliselle Pendolinolle, sehän hajosi kesken matkan…” Nainen kaivoi esille päivän Ilta-Sanomat ja luki ääneen juttua maanantain Pendolinon vaikeuksista. Kun hän pääsi kohtaan, jossa kerrottiin junan joutuneen pysähtymään ongelmien vuoksi kello 21.40, jokainen vaunussa olija taisi vaistomaisesti vilkaista kelloaan.

    Kello oli 21.42.

    ”Eilinen juna pimeni tämän jutun mukaan kokonaan, joten lukekaa nyt vielä niin kauan kuin voitte”, nainen totesi hilpeästi. Meitä kaikkia nauratti. Ei kai tässä nyt sentään pimeää tulisi, heh heh…

    Kymmenen minuuttia myöhemmin istuimme pimeässä junassa, ympärillämme pimeää metsää. Vähän kerrallaan vaunu alkoi muuttua viileämmäksi. Vedin takin ylleni ja lähettelin tekstiviestejä ystäville – onhan se kuitenkin tavallaan jännittäväkin kokemus istua keskellä metsää pimeässä junassa. Minua ei pieni viivästys juurikaan harmittanut….. vielä siinä vaiheessa!

    Kun juna nökötti paikallaan vielä kaksi tuntia myöhemmin, aloin olla huonolla tuulella. Valot oli kyllä saatu takaisin – onneksi – eikä vaunussa ollut kylmä, mutta pikku hiljaa alkoi kyrsiä raskaasti junan myöhästyminen. Eväät oli syöty ajat sitten, päätä särki ja takapuoli oli kaikesta istumisesta puuduksissa. Kaipasin Jannen luo.

    Vähän ennen Keravaa harmistuminen ja väsymys saivat kyyneleet valumaan poskille. Oli aamuyö, ja matka oli kestänyt jo melkein kolme tuntia enemmän, kuin olisi pitänyt. Ja kun lopulta laahustin ulos junasta Pasilan asemalla, kello oli 02.30. Väsymyksen ja yleisen surkeuden kyyneleet kuivuivat poskille vasta Jannen rutistaessa minut syliinsä asemalaiturilla.

    Mitäs veikkaatte – hyvittääkö VR tätä meille mitenkään? I think not.

    Kommentteja: 10

     

    Kommentteja:

    Lupatarkastaja:
    24.11.2004, 16.06

    Korkeintaan kahvit tarjoaa. Se on sellanen se meidän junalaitos, voisi kokemuksista vaikka kirjan kirjoittaa.

    Tomi:
    24.11.2004, 16.41

    Minäkin olen kerran istunut useamman tunnin pysähtyneessä junassa. Junassa tosin ei ollut vikaa, vaan humalaisessa matkustajassa, joka kuvitteli junan tulleen asemalle ja hyppäsin vastaantulevan junan eteen.

    Tomi:
    24.11.2004, 18.37

    Gnnh. Ylimääräinen n-kirjain osui edelliseen kommenttiin mukaan. Arvatkaa mikä.

    Aaltoneito:
    24.11.2004, 18.55

    Eikös teille tosiaan kahvit tarjottu? Pau oli nimittäin samassa junassa, ja puhuimme puhelimessa joskus puoli yhden maissa, kun kuuluttivat, että VR tarjoaa ravintolavaunussa kahvit.

    Kuka sitä nyt tuohon aikaan vuorokaudesta kahvia haluaa?

    Outi:
    24.11.2004, 19.06

    Aivan – kuka haluaa kahvia puolenyön jälkeen? Minun aikani on kyllä vähän arvokkaampaa, soisin että saisin esimerkiksi paluulipun puoleen hintaan tms. hyvityksenä eilisestä. Samassa vaunussa istui muuten sellainen Paun ikäinen nuori nainen, oiskohan ollut juurikin hän :)

    Aaltoneito:
    24.11.2004, 19.46

    Jos sillä oli violetti tukka ja läväreitä naamassa, niin oli :)

    pau:
    24.11.2004, 19.58

    Vähänkö kuulostan pelottavan näköiseltä nuin sanottuna :D

    Nelosessa istuin koneineni, mutta siirtyilin välillä vaunusta toiseen mm. glögiä ja vessaa etsien. Taisin nähdä siut neulomuksinesi :)

    (kuulin kunduktöörin harmittelevan ravintolavaunun työntekijöiden kanssa sitä, ettei VR:llä ole valmista toimintaohjetta nuihin tilanteisiis – joutuisi pian maksamaan tarjotut kahvit pussistaan jos tekisi itse päätöksen ennen luvan saantia ._.)

    Outi:
    25.11.2004, 14.35

    Juu, minä istuin viitosen wc-päädyssä, ihan viimeisellä paikalla. Myssy edistyi junassa mainiosti, sääli vain, että koko edistys piti eilen purkaa kun myssystä oli tulossa liian pieni :D

    Jumalten viskuttelija:
    26.11.2004, 12.21

    Ettäs kehtaatkin, ei Pendolinossa mitään vikaa ole. Suomen ilmastossa se vika on. Näkehään tuon ikkunastakin katsomalla puolet ajasta vuodessa, että paskapaikan esi-isämme saivat kun asuinpaikkoja jaettiin maailmanhistorian ensimmäisessä lottoarpajaisissa. Mitä lie ihme luusereiden jälkeläisiä sitä ollaan.

    Riuttanen Sari:
    4.7.2014, 20.26

    Älää viittikö? Mä jäin yhdellä yksiköllä välille. Vuonna 2010 paluumatkalla Pieksämäelle Jämijärveltä. Se Penlino oli ykskaks ihan kuin huono sauna hiki valui juoma loppui. Tultiin Oriveden Oripään rautatieasemalle. Laskettiin tavarajuna menee. Pendolino yritti lähteää moottori vain mourahti se jäi siihen eikun ulos junasta. Pendolino nökötti siinä sitte me kiusaantuneet matkalaiset kotiin siitä sitte sillä takaa tulleella pikajunalla kotio. Kaksii tuntii myöhäs. Ol se aika koomisen oloista.

    Jätä kommentti