Luokat

Arkistot

Etsi merkinnöistä


helmikuu 2018
ma ti ke to pe la su
« maalis    
 1234
567891011
12131415161718
19202122232425
262728  

5 uusinta kommenttia

Meta

  • Popular Tags


  • day full of nothing

    Herääminen oli tänä aamuna vaikeaa. Heräilin ja torkahtelin kerran toisensa jälkeen, kunnes lopulta vääntäydyin ylös sängystä vasta iltapäivän puolella. Olin myös nähnyt outoja unia: yhdessä vaalensin hiukseni ihan hopeanvaaleiksi, ja ne alkoivat irrota tukkoina. Ahdistavaa.

    En saanut tänään mitään aikaiseksi, mistä pitäisi varmaan tuntea jonkinlaista syyllisyyttä. Vietin leijonanosan päivästäni tavalla tai toisella Jannen seurassa – tosin vain netitse ja puhelimitse, mutta kuitenkin. Ihanaa saada jutella ilman varsinaista kiirettä minnekään.

    Ulkona oli niin raastavan kylmä ilma, että mieluiten olisin pysynyt sisällä koko päivän. Oli kuitenkin käytävä kaupassa ja lottoamassa (tiedä vaikka olisin nyt miljonääri!). Kaupassa uudistin jälleen kerran ihmettelyni siitä, miten voi aina valita väärän kassajonon. Jos jokaisella kassalla on saman verran asiakkaita ennen minua, valitsen jostain syystä joka ikinen kerta sen, missä menee jotain pieleen. Joko kassasta loppuu kuittinauha tai sitten kassaneiti joutuu syystä tai toisesta lähtemään kassalta pois tarkistaakseen jonkin hinnan tms. Huokaus.

    Kommentteja: 4

     

    Kommentteja:

    M:
    19.9.2004, 21.00

    Yhtä hyvä karma kassajonojen valinnassa täälläkin: "The other line always moves faster", kuten herra Murphy viisaasti on todennut :)

    Outi:
    19.9.2004, 22.58

    Miten hirveän lohdullista, ettei kyse olekaan ainoastaan minusta. :)

    Elämätön:
    20.9.2004, 18.29

    Ikuisuuskysymys kuuluukin: Ketä ovat ne ihmiset niissä nopeammissa kassajonoissa? Mistä he tulevat? Mihin he menevät ostoksensa maksettuaan?

    Tämä ratkaisematon kysymys on ehkä suurin syy sille epäilykselle, että tämä maailma onkin ehkä valtava komediateatterin kokeilu, jossa kaikki muut ovat näyttelijöitä, ja ne hitaassa kassajonossa tuskailevat ihmiset tietämättömiä narreja, joilla yleisö tikahtuakseen nauraa.

    Outi:
    23.9.2004, 13.59

    Ehkäpä kyseessä on aina sama ihmisjoukko, kuin suoraan Ray Bradburyn novellista! Näiden ihmisten koko olemassaolon tarkoitus on täyttää kassajonoja, jotta me muut valitsisimme sen ainoan hitaan jonon… hmmm!

    Jätä kommentti