Luokat

Arkistot

Etsi merkinnöistä


tammikuu 2018
ma ti ke to pe la su
« maalis    
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
293031  

5 uusinta kommenttia

Meta

  • Popular Tags


  • tilaa ruikuttaa

    Minä huomasin tänään – taas kerran -, että tarvitsen tilaa ruikuttaa. Tämä ei tarkoita sitä, että minä haluaisin aina ja iänkaiken ruikuttaa kaikesta mahdollisesta, vaan sitä, että silloin, kun jokin asia harmittaa minua, minun pitää saada ilmaista se. (Tosin eräs rakkaista ystävistäni on useita kertoja huomauttanut, että kukaan, joka ei ole joskus kävellyt ympäri Amsterdamia likomärkänä kaatosateessa minun kanssani, ei tiedä mitä on ruikuttaminen. Mutta se on sivuseikka!)

    Pienikin ongelma voi ilmaantuessaan harmittaa kovasti, ja silloin se harmistuminen on saatava jotenkin purkaa. Parasta, mitä silloin voi tehdä, on antaa minun kiukuta asiasta, koska en tee sitä kuin hetken. Pahinta, mitä silloin voi tehdä, on antaa ymmärtää, että ruikutan typerästä asiasta tai että maailmassa on paljon isompiakin ongelmia kuin minun vähäpätöiset murheeni. Eikä varsinkaan kannata sanoa, että asiasta mariseminen ei hyödytä yhtään.

    Normaalioloissa kymmenen minuutin harmistuminenkin voi muuttua tunnin ärtymykseksi, jos joku ei anna minun käsitellä harmistumistani tavalla, joka toimii minulla.

    Georgia: Ally, what makes your problems bigger than everyone else’s?
    Ally: They’re mine.

    Kommentteja: 4

     

    Kommentteja:

    Nennu:
    22.8.2004, 10.25

    Hei Outi! En muista, miten satuin löytämään blogisi, mutta tämän kesän ajan olen lukenut tätä säännöllisesti, ihastuksissani. Uteliaana olen kurkkinut myös, mitä elämäsi oli vuosi sitten, kyynelehtinyt avioeroasi (ei se enää tunnu surulliselta, mutta siis silloin, kun maailmasi todella romahti) ja ollut ihmeissäni ja onnellinen, kun kaikki on jo (?) nyt kääntynyt näin hyväksi ja ihanaksi… :) Kielenkäyttösi on upeaa – niin hyvää (kieliopillisesti, ei huomauttamista esim. yhdys sanoista, jotka meitä molempia ärsyttävät!) ja kaunista ja herkkää tekstiä, johon on ollut helppo eläytyä. Minusta on tuntunut, että jos olisin itsekin avioeron kokenut (ei, en ole ollut edes naimisissa, seurustelusuhteessa kyllä parhaillaankin), olisin hyvin voinut tuntea juuri laillasi ja käsitellä asioita ja tunteitani samoin. Olen löytänyt kirjoituksistasi usein itseni… – Kuten tästäkin, jonka kohdalle tämän kommenttini nyt laitan. Minunkin TÄYTYY saada ruikuttaa! ;)

    Outi:
    23.8.2004, 1.59

    Kiitos, Nennu! Ihanaa tietää, että saat blogistani jotain irti – on uskomattoman mukavaa saada tällaista palautetta, kun minua vieläkin jaksaa ihmetyttää se, että muita ihmisiä voisi mitenkään kiinnostaa minun elämäni (epävarmuus voisi olla toinen nimeni…)

    Moitteettomaan kielenkäyttöön pyrin tosiaan parhaani mukaan, koska tätä kaunista kieltä raiskaavia ihmisiä on Blogistanissakin jo ihan liikaa – ja kai minun pitäisi alan koulutuksen saaneena jotain osatakin (hävettävän usein teen silti itsekin virheitä, toivon mukaan en kuitenkaan mitään kovin karkeita)…

    Hyvä tietää, etten ole ainoa ihminen, joka tarvitsee tilaa ruikuttaa ;)

    Matti:
    23.8.2004, 12.10

    Jossakin sanottiin osuvasti että naiset tarvitsevat ongelmilleen kuuntelijaa. Tähän tarkoitukseen sopii harvoin mies, sillä miehillä on tapana tarjota ongelmaan ratkaisua. Käytännöllisiä kun ovat. Ts miesten kannattaa opetella ns "voi kuinka ikävää" -asenne. Vaikka se kuulostaa karulta, se toimii juuri naisten kanssa. Niitä kun todellakin täytyy yrittää ymmärtää eikä ratkaista :-)

    Outi:
    24.8.2004, 1.15

    Aivan niin! Juurikin tuo "Voi kun kurjaa, *silitystä, hellimistä*, älä sure, kyllä se siitä" -asenne on se, mitä ainakin minä tarvitsen :)

    Jätä kommentti